Kirjoitin edellisessä blogissa yliopistokaupungeista ja vuokramarkkinasta, ja lopetin blogini toteamalla, että myös ammattikorkeakoulut ovat yhtä lailla tärkeä osa vuokramarkkinaa. Usein kuulee puhuttavan yliopistokaupungeista, vaikka tosiasiassa pitäisi lähes aina puhua laajemmin korkeakoulukaupungeista. Jos yliopisto-opiskelijoita on 168 037 ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 170 775, niin todellisuudessa opiskelijamarkkinoiden kysyntä on enneminkin tuplaten vain ”yliopistomarkkinaan”. Suomessa on 14 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua, joten erityisesti pienten asuntojen markkinaan vaikuttavat merkittävästi myös ammattikorkeakoulut. Jotta pääsemme suhteuttamaan korkeakoulukaupunkien vuokramarkkinaa toisiinsa, tulee meidän vielä listata yliopistojen ohella myös ammattikorkeakoulut. Aloitellaan blogi siis edellisen ”yliopistoblogin” mukaisesti listauksella, jonka jälkeen päästään vihdoin asian ytimeen, vertaamaan korkeakoulujen suhteellista vaikutusta vuokramarkkinaan.
Suomen ammattikorkeakoulut ja opiskelijamäärät
Aloitetaan taas listauksella ja tällaisiin listauksiin on tarvittaessa myöhemmin helppo palata, kun etsii opiskelijalukuja tietystä kaupungista. Eli tarvittaessa voit hypätä myös suoraan seuraavaan kappaleeseen.
Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua (suluissa opiskelijamäärä), jotka ovat Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulu (17 400), Turun ammattikorkeakoulu (12 000), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (12 000), Tampereen ammattikorkeakoulu (11 400), Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (11 000), Laurea-ammattikorkeakoulu (9 900), LAB-ammattikorkeakoulu (9 800), Oulun ammattikorkeakoulu (9 000), Hämeen ammattikorkeakoulu (8 800), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (8 500), Savonia-ammattikorkeakoulu (8 000), Satakunnan ammattikorkeakoulu (7 400), Lapin ammattikorkeakoulu (5 700), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (5 000), Yrkeshögskolan Novia (5 000), Centria-ammattikorkeakoulu (4 400), Karelia-ammattikorkeakoulu (4 100), Vaasan ammattikorkeakoulu (3 700), Diakonia-ammattikorkeakoulu (3 300), Yrkeshögskolan Arcada (2 700) ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (2 400). Kun lisätään vielä Högskolan på Åland sekä Poliisiammattikorkeakoulu, saadaan reilu tuhat lisää. Näistä tulee yhteensä noin 163 000 opiskelijaa. Kun verrataan tätä yhteismäärää (163 000) Tilastokeskuksen lukuihin (178 000), voidaan todeta, että opiskelijamäärät ovat riittävän lähellä toisiaan, jotta voimme pitää niitä luotettavina.
Kuten yliopistotkin jakautuvat myös ammattikorkeakoulut useaan kampukseen. Korkeakoulukaupunkilistaukseen liittyvät isojen, jo yliopistolistauksessa lueteltujen lisäksi, ainakin Vantaa, Porvoo, Vierumäki, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Virrat, Salo, Oulainen, Tarvaala, Riihimäki, Valkeakoski, Forssa, Mustiala, Evo, Iisalmi, Varkaus, Kemi, Tornio, Seinäjoki, Ilmajoki, Pietarsaari, Raasepori, Ylivieska ja Pieksämäki. Toki useat näistä kampuksista on varsin pieniä ja sisältävät erikoistuneita korkeakouluopintoja, kuten vaikkapa metsäalan opinnot. Vaikutus vuokramarkkinaan ei tienkään kaikkialla ole mitenkään merkittävä.
Korkeakoulukaupunkien vuokramarkkinat
Tähän mennessä olemme selvittäneet edellisessä blogissa yliopisto-opiskelijoiden sijoittumista ja tässä blogissa ammattikorkeakouluopiskelijoiden sijoittumista. Nyt on aika vetää näitä yhteen ja summata kaupunkien kokonaisopiskelijamäärät. Jotta tilanne hahmottuu parhaiten, tehdään tämä taulukkomuodossa. Taulukkoon lisätään vielä kaupungin väkiluku kesäkuulta 2024 ja lopuksi suhteutetaan korkeakouluopiskelijoiden määrää kaupungin väkilukuun. Eli alla olevasta kaupungista kannattaa erityisesti katsoa oikeanpuolimmaista saraketta ”korkeakouluopiskelijoiden %-osuus”.
Uskon tämän olevan taulukko, joka yllättää monet. Suhteellisesti suurimmat opiskelijakaupungit eivät ole Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa tai Oulu, jotka ovat maamme viisi suurinta kaupunkia. Sen sijaan kärjessä ovat reilusti alle 100 000 asukkaan kaupungit Vaasa ja Joensuu. Kolmossijaa pitää Turku, joka on opiskelijakaupunkina jopa yllättävän paljon suhteellisesti suurempi kuin Tampere. Helsinki on sijalla 11, Espoo sijalla 13 ja Vantaa tämän 20 kaupungin listauksen viimeinen. Pääkaupunkiseudun kaupungit eivät siis suhteellisesti ole mitenkään erityisen vahvoja korkeakoulukaupunkeja.
Listauksesta nostan esille eritoten keskisuuret kaupungit, jotka ovat mainettaan suurempia korkeakoulukaupunkeja. Lisäksi listan sijalta 10 löytyy varsinainen yllättäjä, kun reilun 50 000 asukkaan kaupungissa Mikkelissä opiskelijoiden osuus on jopa 9 %.
Toki taulukosta saattaa löytyä monille muitakin yllätyksiä vaikkapa ihan absoluuttisistakin määristä. Esimerkiksi maineeltaan erittäin vahvassa korkeakoulukaupungissa Jyväskylässä onkin vähemmän opiskelijoita kuin Oulussa. Mutta palataan tässäkin suhteellisuuteen – Jyväskylä on suhteellisesti 4,5-prosenttiyksikköä suurempi opiskelijakaupunki.
Vastaako listaus käytäntöä?
Mikäli mietit tämän listauksen vaikutusta käytäntöön – vastaa se itse asiassa varsin hyvin käytäntöä. Kärkipään kaupungeissa kesän vuokramarkkinan kuuma sesonki on aivan erinäköinen kuin top 10 jälkeen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungeissa vapaana olevien vuokra-asuntojen (yksiöt) määrä ei itse asiassa pidemmän ajan keskiarvolla kesällä juurikaan edes vähene. Toki keskiarvoa nostattaa viime vuosien reipas rakentaminen.
Maamme suurimassa opiskelijakaupungissa (suhteellisesti) eli Vaasassa yksiöitä poistuu (vuokrataan) vuoden kuumimpaan opiskelijasesonkiin jopa selvästi eniten. Seuraavina tulevat Kuopio, Jyväskylä ja Joensuu, eikä paljoa perässä tule myöskään Oulu ja Turku. Ei siis aivan sama järjestys mitä yllä olevassa taulukossa, mutta samoja kaupunkeja. Eli listaus antaa kyllä osviittaa pienten asuntojen markkinasta eritoten opiskelijasesonkiin.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että 20 suurimman kaupungin järjestys väkiluvulla mitattuna ei päde alkuunkaan, kun suhteutetaan korkeakouluopiskelijoiden merkitystä. Silloin kaupunkien järjestys on varsin erinäköinen ja tämä on hyvä tiedostaa, kun toteaa ostavansa asunnon ”yliopistokaupungista”. Toki myös absoluuttinen määrä tuo varmuutta ja vaikka pääkaupunkiseutu ei suhteellisesti näyttäydy vahvana korkeakoulualueena, tuo lähes 100 000 opiskelijaa toki oman osan kysynnästä vuokramarkkinaan. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että todennäköisemmin saat asuntosi kesäsesonkiin vuokralle suhteellisesti suurissa korkeakoulukaupungeissa.
Nyt on parhaillaan käynnissä vuoden kuumimmat kuukaudet vuokramarkkinan opiskelijasesongista ja tietyillä alueilla vapaita asuntoja, erityisesti pieniä asuntoja, poistuu markkinasta huomattavasti enemmän ja nopeammin kuin toisaalta. Kyse ei välttämättä ole siitä, että alueelle valmistuisi edelleen paljon asuntoja. Kyse on todennäköisesti ennemminkin korkeakoulujen suhteellisesta vaikutuksesta vuokramarkkinaan.