Eri mediat ovat väläytelleet pohdintoja, josko taloustilanne voisi yhä heikentyä ja Suomi ajautua jopa 90-luvun lamaan. Tuo Suomen historiaa repivä aikakausi toi monessa mielessä kalliit seuraamukset ja onkin syytä pohtia tarkasti, kannattaako todella lähteä synkistämään mieltä lukemalla manailua toistuvasta lamasta. Tämä blogi käsittelee lyhyesti 90-luvun lamaa, vertaa sitä nykyhetkeen ja tarjoaa yhdenlaisen lähestymistavan arvioida 90-luvun laman uusinnan todennäköisyyttä.
Bruttokansantuote ja työttömyysaste
Bruttokansatuote (BKT) mittaa miten talous kykenee tuottamaan sekä hyödykkeitä että palveluita. Kun ostat maitoa kaupasta, käyt parturissa ja maksat siis korvausta, kasvatat BKT:tä. Myös julkispalvelut, kuten terveydenhuolto, kasvattaa BKT:tä. Tuo makromittari siis kertoo viime kädessä tuotannon olosuhteista tarkoituksenaan antaa yleiskuva talouden koosta ja mihin suuntaan trendi on liikkumassa (kasvaa/supistuu). Lisäksi sen kasvuvauhti on omiaan heijastamaan muita tunnuslukuja kuten ostovoimaa ja työttömyyttä.
Työttömyysaste taas kuvat kuinka suuri osa työvoimasta on työttömänä. Perinteisesti sen nousu viittaa siis ansiotyön puutteeseen. Työttömyyden vaikutukset yksilöön voivat olla hyvin vakavia ja moninaisia, mutta myös valtio kärsii laajalti. Negatiiviset vaikutukset liittyvät verotulojen menetykseen, sosiaaliturvamenojen kasvuun, tuotannon laskuun ja haastaa pahimmillaan koko kansakunnan hyvinvointia.
Kuinka paha tilanne oli 90-luvulla?
90-luvun alussa BKT oli positiivinen, joskin vain lievästi. Työttömyysprosentti taas oli hyvin alhainen vain 3 %. 1991 luvut olivat jo varsin erinäköiset ja BKT näytti -6 % ja työttömyys oli noussut 7-prosenttiin. Vuosi eteenpäin ja BKT oli -3 %, kun työttömyys jatkoi nousuaan ja oli -12 %. Vuonna 1993 bkt oli edelleen miinusmerkkinen ja työttömyys peräti 16,3 %. Vuosi eteenpäin ja työttömyys oli 16,6 %. Pahin tilanne oli rakennusalalla, jonka työttömiä oli peräti yli kolmannes työvoimasta. BKT oli siis miinusmerkkinen kolme vuotta putkeen ja työttömyysaste laski alle 10-prosentin vasta vuonna 2000. Eli työttömyysprosentti oli yli kymmenen kahdeksan vuotta putkeen.
Osaako Suomen pankki ennustaa?
Tällä hetkellä kuluvalle sekä seuraavalle vuodelle ennustetaan nollakasvua ja työttömyyden nousemista 7,2 prosenttiin. Voidaan pohtia, ovatko luvut liian ruusuisia – johtaako yhdessä teollisuuden ja rakentamisen alamäki negatiivisempiin lukuihin. Näin voi hyvinkin olla, mutta kysymys kuuluu, kuinka paljon? Kuinka paljon Suomen pankki voi mennä pieleen ennusteissaan?
Ennustekierrosten välillä (kesäkuu ja joulukuu) vuonna 2006 Suomen Pankki teki suuruudeltaan suurimman alasuuntainen tarkistuksen bruttokansantuotteeseen (1,45 %). Heti seuraavana vuonna tehtiin puolestaan suurin yläsuuntainen tarkistus 0,92 %. Työttömyysasteen ennustaminen on ollut menestyksekkäämpää suurimman virheen ollessa 0,3 % vuonna 2013. Kun taas ennustetaan kahta vuotta pidemmälle, voivat ennusteet heittää huomattavasti enemmän. Esimerkiksi vuonna 2007 ennustettiin vuodelle 2009 2,5-prosentin BKT:n kasvua, kun toteuma oli -8 %. Jos vuosi 2009 poistetaan ennusteista, on ennustevirhe korkeimmillaan -0,12 kaksi vuotta eteenpäin. Työttömyysaste taas on heittänyt -3 % v. 2011, mutta toisaalta sitä edelsi +2,8 % virhe v. 2010.
Merkittävää on kuitenkin huomata, miten ensimmäinen tilastojulkistus voi erota viimeisimmästä tiedosta. Finanssikriisi toimii hyvänä esimerkkinä. Kun 2009Q1 BKT:n muutos edeltävään kvartaaliin 2008Q4, arvioitiin ensin olevan n. -2,5, olikin todellisuus n. -7 %. Toisaalta taas seuraavan kvartaalin muutos olikin ensimmäistä julkaisua 2 % positiivisempi.
Johtopäätös
Ennustemallit ovat kuitenkin kehittyneet ja SP on päivittänyt omaa malliaan (Aino 2.0) finanssikriisin jälkeen 2009 sekä 2015. Ennusteiden ainakin näin pitäisi olla tarkempia. Ja historiallisesti ennusteet kyllä pitävät kohtalaisen hyvin paikkaansa yleisellä tasolla, mutta kriisit muodostuvat aina haasteeksi. Talouden tilanteen nopea muutos ja yllättävät tapahtumat voivat vaikuttaa ennusteisiin merkittävästi kuten vuosi 2009 osoitti. Eli vetämällä suoran johtopäätöksen, että BKT voi tarkentua huomattavasti alasuuntaisesti, näyttäytyy kriisit varsin uhkaavina. Tässä kohtaa olisi otettava mukaan laajempi laadullinen ja numeraalinen analyysi ja pohdittava tekijöitä kriisin aiheuttajana. Tällä hetkellä Suomessa haasteet liittyvät ennen kaikkea teollisuuteen ja eritoten rakentamiseen, ei niinkään palvelualoihin. Myös viennissä on omat haasteena, syynä globaali talous. Mutta tässä kohtaa blogi harhautuu aiheestaan – pysytään siis lopuksi vielä ennustuksissa.
Tällä hetkellä ennustelaitosten keskiarvo kuluvan vuoden BKT:n kasvulle on -0,3 % (SP: -0,2 %) ja ensi vuodelle 0,6 % (SP: 0,2 %). Työttömyysaste tälle vuodelle 7,1 % (SP: 7,2 %) ja ensi vuodelle 7,3 % (SP: 7,1 %). Tarkastellaan vielä ketkä ennustavat negatiivisimmin. BKT; v. 2023 Aktia (-0,9 %) ja v. 2024 Kuntarahoitus (-0,3 %). Työttömyysaste; v. 2023 PTT ja IMF (7,3 %) ja v. 2024 PTT (8,5 %). Kannattanee olla hieman skeptinen, koska rakennusala tulee kyykkäämään ennakoitua pahemmin. Kuitenkaan tiedossa olevilla faktoilla ei nähdä dramaattista talouden romahdusta.
Lopuksi – muutamat väläytykset 90-luvun lamasta lienevät hieman liioiteltua. Laman takana oli joitakin mainitaksemme rahoitusmarkkinoiden vapautuminen, pankkikriisi, Neuvostoliiton hajoaminen, markan devalvointi, rakennussektorin romahdus ja kireä rahapolitiikka. Siis riittävästi omaksi blogiaiheeksi.
Mikäli olet kiinnostunut tulosperusteisesta manageerauksesta, asuntokokonaisuuksien vuokravälityksestä tai asiantuntijapalveluistamme, ota yhteyttä tai soita +358 50 360 3686.