Otsikon sitaatin on aikanaan lausunut George Simmel, saksalainen sosiologi ja filosofi. Hän tosin pyrki enneminkin tutkimaan yhteiskuntajärjestelmiä, eikä niinkään taloutta ja sen luottamusta. Mutta yhtä kaikki, terävästi lausuttu ja sitaattia voidaan mielestäni soveltaa taloudelliseen kontekstiin.
Eri maiden viranomaiset ja muut instituutiot pyrkivät ymmärtämään talouden tilaa ja tulevaa tilaa luottamuksen kautta. Tilastokeskuksen luottamusluvut eivät välttämättä ole se ensimmäinen tekijä, joka tulisi mieleen asuntomarkkinan seuraamisen tueksi. Laskisin ne kuitenkin mukaan tärkeiden indikaattoreiden joukkoon. Muistan, kuinka joskus itse vielä ihmettelin, että miten nuo tuollaiset luottamuskyselyt muka niin tärkeitä voivat olla. Onneksi olen viisastunut niistä päivistä (ainakin tämän asian suhteen).
Asuntomarkkinat peilaavat laajempaa talouden kehitystä, ja siksi on tärkeää hahmottaa, mihin suuntaan talous on menossa. Kysynnän ja tarjonnan dynamiikka on toki aina keskeinen tekijä, mutta vaikka tarjonta vähenisi, se ei hintaspekulantteja hirveästi hyödytä, jos työllisyys heikkenee samanaikaisesti. Talouden suunnan hahmottaminen tueksi luottamusluvut- ja indeksit ovat hyviä työkaluja. Ne antavat käsityksen siitä, miten kuluttajat näkevät nykyisen taloudellisen tilanteen ja millaisia odotuksia heillä on tulevaisuuden suhteen. Kuluttajien näkemyksillä on merkittävä rooli talouden kehityksessä, sillä niiden pohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat talouden kasvuun tai hidastumiseen.
Miksi on tärkeää mitata luottamusta?
Kuluttajien luottamusindeksi on mittari, joka heijastaa kuluttajien luottamusta talouden nykytilaan ja tulevaisuuteen. Indeksi perustuu kuukausittain tehtävään tutkimukseen, jossa kuluttajilta kysytään heidän näkemyksiään talouden eri osa-alueista, kuten työllisyydestä, lainoitus- ja säästämisaikeista, sekä yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Myös asuntokaupasta kysytään suoraan ostoaikeista.
Luottamusindeksin taustalla on olettamus, että kuluttajien tunteet ja odotukset taloudesta heijastuvat heidän käyttäytymiseensä. Kun ihmiset ovat luottavaisia talouden suhteen, he käyttävät enemmän rahaa, investoivat ja ottavat lainaa. Tämä kulutuksen kasvu vauhdittaa taloutta. Toisaalta, jos kuluttajat ovat epävarmoja tai pessimistisiä talouden suhteen, he saattavat vähentää kulutustaan ja säästää enemmän, mikä voi hidastaa talouskasvua.
Koska kuluttajien kulutuskäyttäytyminen on merkittävä osa taloudellista aktiivisuutta (useissa maissa yksityinen kulutus voi vastata jopa kahdesta kolmasosasta taloudesta), heidän tunteensa ja näkemyksensä talouden kehityksestä toimivat indikaattorina esimerkiksi talousjohtajille siitä, miten yrityksen kannattaa suunnitella tuotantoaan. Ja toki maat on erilaisia – esimerkiksi Yhdysvalloilla yksityinen kulutus on merkittävä ja vastaa jopa lähes 70-prosentista BKT:stä. Suomessa sen sijaan luku on noin 55 %.
Luottamusluvut ovat olleet jopa historiallisessa syöksyssä
Kun katsotaan taaksepäin viimeistä kahta vuotta, luottamusluvut ovat olleet sanalla sanoen heikkoja. Alla olevassa taulukossa on muutamien eri erien vuosittaiset keskiarvot luottamusluvuille aina vuodesta 1996. Kun katsot tietyn luottamuserän saraketta, niin mitä punaisempi luku, sen heikompi luku. Alle on laskettu koko aikasarjan keskiarvo ja lopuksi esitetään vielä viiveisimmät lukemat heinä- ja elokuulta.
Kuluttajien näkymä omasta taloudesta oli koko mittaushistorian alhaisin vuonna 2022 ja tätä heikompia lukemia on nähty vain vuonna 1996. Tänä vuonna näkymä on hieman lähtenyt paranemaan, mutta kuten heinä- ja elokuu indikoi, nousu on hataralla pohjalla. Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen on ollut viimeisen kaksi ja puoli vuotta ylivoimaisesti historian heikoin. Nämä kaksi yhdistettynä – ei mikään paras hetki olla myyjänä pesunkoneliikkeessä?
Entäpä ajankohdan otollisuus lainanottoon? Täysin sama juttu (finanssikriisissä toki myös notkahdus). Hieman vastaava luku (lainanottoaikomus 12kk sisällä) ei kerro aivan yhtä synkkää tarinaa ja onkin ollut nousussa tämän vuoden puolella, mikä luo pientä toivoa. Elokuussa tosin takapakkia. Autokaupasta taas on kuultu heikkoja uutisia jo pidemmän aikaan ja alat toimijat ovat ongelmissa. Tämä koskee sekä kotimaisia uusien autojen myyjiä että kansainvälistä tilannetta. Esimerkiksi aina niin mahtava Volkswagen uhkaa ensimmäisen kerran yhtiön historiassa sulkea tehtaan sen kotimassa Saksassa. Mahtaa olla kova paikka todeta tämä ääneen Wolfsburgista.
Tiivistettynä: taloudesta on puuttunut luottamus. Kuluttajilta on puuttunut luottamus talouteen. Ihmisiltä on puuttunut luottamus talouteensa. Kun tulevaisuuteen ei uskalleta sijoittaa, talous taantuu. Suomi onkin ollut taantumassa.
Entä asuntokaupan luottamus? Heikko.
Ylempänä näkyy asuntokaupan historia sitten vuodesta 1998. Viime vuonna asunnon ostoaikeet kynsivät yhtä alhaalla kuin vuosituhannen vaihteessa, mutta sama on jatkunut edelleen tänä vuonna. Ja tämä näkyy selvästi asuntokauppamäärissä, sillä kauppamäärät ovat olleet viime vuotta korkeampia ainoastaan huhti- ja heinäkuussa. Ja huomiona: jo viime vuonna kauppamäärät hyvin alhaisia. Alempana taas näkyy ostoaikeet graafina vuodesta 2015.
Kesäkuussa nähtiin merkittävä hyppäys asunnonostoaikeissa, ilmeisesti EKP:n koronlaskun seurauksena. Kuitenkin heinä- ja elokuu ovat jatkaneet samaa jääkylmää tunnelmaa. Paljon uutisoidaan asuntomarkkinoiden piristymisestä, mutta kauppamäärien ohella myös luottamusluvut jättävät toivomisen varaan. Mielestäni asioiden suhteen tulle olla realisti, eikä luoda turhaa toivoa. Asuntomarkkinoilla on ollut turhaa toivoa jo vuoden verran, että ”nyt piristyy”.
Vai onko kuitenkaan turhaa toivoa? Uutisoinnilla lienee kuitenkin kiistatta vaikutusta ihmisten mielialoihin, ja voisi jopa olla hyödyllistä pyrkiä luomaan positiivista ilmapiiriä asuntokaupan elvyttämiseksi? Lukija päättäköön kuitenkin itse, että kumpi on parempi – olla konkreettisten numeroiden kautta realisti vai yrittää luomalla luoda positiivista kierrettä.
Tiivistettynä luottamuksesta
Kuluttajien (ja markkinoiden) luottamus on talouden keskeinen mittari, joka heijastaa vahvasti talouden yleistä suuntaa. Kuten olemme nähneet, luottamusluvut ovat viime vuosina olleet heikkoja, mikä on heijastunut kulutukseen, lainanottoon ja erityisesti asuntokauppaan. Talouden epävarmuus on ajanut kuluttajat varovaisemmiksi, mikä hidastaa talouden kasvua ja johtaa useilla sektoreilla kysynnän laskuun.
Vaikka joitakin positiivisia merkkejä on ollut nähtävissä, kokonaiskuva on edelleen hauras. Luottamuksen puute talouteen luo uhkaa elpymiselle, ja kestävää kasvua on vaikea saavuttaa ilman selkeää parannusta kuluttajien luottamuksessa. Tulevien kuukausien aikana onkin mielenkiintoista seurata, miten kuluttajien luottamus kehittyy ja pystytäänkö sen myötä kääntämään talous kestävälle kasvu-uralle, ja asuntokauppa siinä sivussa.