Korkeakoulujen yhteishakujen muiden kuin todistusvalintojen tulokset osalta julkaistaan viimeistään 4.7.2024. Tuhannet uudet opiskelijat saavat siis tiedon pääsystään yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Tämä tieto vaikuttaa merkittävästi monen nuoren elämään, sillä se määrittää paitsi opiskelupaikan myös mahdollisen muuton uuteen kaupunkiin.
Opiskelijavalintojen julkistamisen myötä monet uudet opiskelijat alkavat etsiä asuntoa opiskelupaikkakunnaltaan. Tämä lisää vuokra-asuntojen kysyntää merkittävästi kaupungeissa, joissa on korkeakouluja.
Tämän kertainen Eemelin blogi ei kuitenkaan käsittele kesän muutoksia asuntosijoittajan näkökulmasta, vaan pyrkii tuomaan ajatuksia opiskelijan tulevaan arkeen. Opiskelijana huominen ei aina tunnu kirkkaalta, mutta Eemeli pyrkii avaamaan omia ajatuksiaan ja mistä taidoista voisi olla tulevaisuudessa hyötyä.
Blogi on julkaisu ensimmäinen kerran 21.6.2021 Kauppalehden sivuilla otsikolla ''Disruptiot ravisuttavat tutkintoasi – fokusoi vai keskity yleissivistykseen?'' osana "Alma Talent x Ekonomit - Kyltereiden takaa" -blogisarjaa.
Disruptiot ravisuttavat tutkintoasi – fokusoi vai keskity yleissivistykseen?
Apple myi miljardi iPhonea kymmenessä vuodessa. Siis puhelimia, jotka ovat ottaneet enemmän kuvia kuin yksikään kamera maailmassa. Olen varma, että Canon, Nikon tai Olympus eivät ennakoineet tätä. Entä ennakoivatko korkeakouluopintosi työelämää?
Microsoftin johtaja taas tyrmäsi ajatuksen viidensadan dollarin kosketusnäyttöpuhelimesta. Oh, Steve… Entä miten sinä ja minä vältämme aliarvioimasta tiettyjä taitoja maailmassa, jossa disruptiot saattavat mullistaa markkinat vain muutamassa päivässä?
Parenton periaate
Italialainen ekonomisti Vilfredo Pareto huomasi, että 20 % Italian väestöstä omistaa 80 % maasta – tästä Pareton periaate. Yritysten omistajat kertovat, että 80 % heidän tuloistaan tulee 20 % heidän asiakkaistaan ja terveydenhuolto käyttää 80 % resursseistaan 20 % väestöstä.
Joten tiedä, että 80 % panostuksestasi opintoihin on turhaa. Mutta sillä ei ole väliä, koska oikein käytetty 20 % ratkaisee. Jotta saat täyden hyödyn, fokusoi huolellisesti. Älä tee kaikkea, älä ole kiinnostunut kaikesta, äläkä opiskele laajalti. Työelämä haluaa kivenkovia asiantuntijoita erityisosaamisella. Löydä siis omasi.
Vai olivatko aivoni tuhansien ärsykkeiden häiritsemät, ja ymmärsin taloustieteen luennolla Parenton päinvastaisesti?
20-prosentilla ei ole itse asiassa mitään väliä, sillä huominen on erilainen. Kuluttajat tuottavat 2,5 kvintiljoonaa bittiä dataa yhdessä vuorokaudessa. Datan määrä tuplaantuu 40 kuukaudessa ja 90 % tämän päivän datasta on luotu kahden vuoden sisällä. Joten 80 % oppimisesta on oltava yleismaallista, jotta meillä on edes jonkinnäköinen käsitys lähes kaikesta.
Tästä voimme vetää johtopäätöksen, että poikkitieteellisyys, yleissivistys ja digitalisaation ymmärtäminen korostuvat. Asiat ovat yhä laajemmin syy-seuraussuhteessa. Lisäksi digitaalisessa kuvassa maailmassa on käynnissä jopa teollinen vallankumous, kun laitteet luovat verkostoja. On kyettävä ymmärtämään ja osattava keskustella poikkitieteellisesti niin koodareiden kuin oikeustieteilijöiden kanssa.
Toiseksi korostuu analysointi ja arviointikyky sekä edelleen näistä tehtävät johtopäätökset, joista voidaan luoda strategia. Kun rutiininomaiset työtehtävät katoavat, on turha kuluttaa aikaa koulussa hiottaviin yksityiskohtiin.
Kolmanneksi korostuu riskinotto, mukautuminen ja jatkuva oppiminen.
Millaista on opiskella disruptioiden maailmassa?
Teslan omistajat kertovat usein auton parhaimmaksi ominaisuudeksi sen, kun aamulla hyppää auton rattiin ja päivityksien myötä se tuntuu jälleen kuin uudelta. Opiskelijana en ole varma, tuntuuko päivityksiä täynnä oleva huominen aina niin mukavalta.
Tietämättömyys huomisen työn vaatimuksista luo aika-ajoin epävarman ilmapiirin opiskeluympäristöön. Yleensä pyrin poistamaan epävarmuutta siltä osin, kun se on mahdollista ja mielekästä. Koulussa voin vaikuttaa kurssivalintoihin, mutta vähemmän kurssien sisältöihin.
Kumpi on parempi valinta: Keskittyä keskiarvoon ja luottaa, että kurssit valmistavat tulevaan? Vai suorittaa rimaa hipoen läpi ja yrittää omalla ajalla ennustaa, mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa?
Tästä pääsen aasinsillalla kevään vaihto-opinnoissani suorittamaani kurssiin ”Entrepreneurs, Intrapreneurs, and Innovation”, joka käsitteli muun muassa Metcalfesin lakia ja puheentunnistusta sekä syventyi disruptioiden historiaan ja ennusti niiden tulevaisuutta. Tehtävänä oli myös ideoida alustateollisuuden yritys ja kehittää se pitchauskuntoon neljässä päivässä. Vastaavanlaisen kurssin tulisi kuulua jokaisen korkeakoulun pakollisiin opintoihin!
Ihmisluonto kammoksuu muutosta, mutta nykyiset opiskelijat ovat moderneja, siis muutosmyönteisiä. Myös teknologiaosaaminen ja erityisesti yrittäjämyönteisyys ovat nousussa. Eli loppujen lopuksi opiskelijat ovat tärkeimmältä osin eli asenteeltaan valmiita maailmaan, jossa disruptiot luovat tuhansia mahdollisuuksia.
Vuonna 1958 yritykset olivat S&P500 listalla keskimäärin 61 vuotta. Innosight ennustaa, että tämän hetken samaisen listan yrityksistä kolme neljästä on korvattu vuoteen 2027 mennessä. Viittaako nuoret yritykset nuorempiin työntekijöihin? Kanssaopiskelijat, huominen saattaa näyttää sumuiselta. Mutta maratonissa olemme vahvoilla.
Katso alkuperäinen julkaisu: https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/suomen-ekonomit/disruptiot-ravisuttavat-tutkintoasi-fokusoi-vai-keskity-yleissivistykseen/