Euroopan talous jatkaa hidastumistaan, ja kasvuodotuksia on jälleen laskettu. Kuluttajien epäröinti, korkea säästämisaste ja työttömyyden kasvavat odotukset heikentävät taloudellista aktiviteettia, erityisesti talvikuukausina. Vaikka inflaatio on rauhoittumassa, geopoliittiset jännitteet, kuten Lähi-idän konflikti ja lähestyvät Yhdysvaltojen presidentinvaalit, lisäävät epävarmuutta. Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan korkoja jokaisessa kokouksessa, mutta talouden toipuminen on todennäköisesti silti hidasta, ja BKT:n kasvuennuste vuodelle 2025 on vain 0,6 %.
Tässä on muutamia pääkohtia:
1. Kuluttajakysyntä on edelleen vaisua, ja siihen vaikuttavat useat tekijät.
Yksi merkittävimmistä on työttömyyden pelko, joka saa kotitaloudet varautumaan mahdollisiin tuleviin taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä pelko heijastuu korkeana säästämisasteena, kun kuluttajat haluavat varmistaa taloudellisen turvallisuutensa epävarmoina aikoina. Samalla hintojen nousu on leikannut ostovoimaa, mikä vähentää kotitalouksien halukkuutta käyttää rahaa ei-välttämättömiin hankintoihin. Tämä johtaa siihen, että kotimainen kysyntä pysyy alhaisena, ja talouden elpyminen hidastuu, koska kotitaloudet eivät kulutuksellaan tue kysynnän kasvua, joka on avainasemassa talouden elpymisessä. Taloudellinen epävarmuus näkyy erityisesti kestokulutushyödykkeiden, kuten autojen ja kodinkoneiden, myynnissä, mikä on merkittävä indikaattori talouden tilasta. Yksittäisten kuluttajien ostopäätökset ovat muuttuneet varovaisemmiksi, ja tämä vaikuttaa suoraan koko talouden dynamiikkaan, sillä kotimainen kulutus muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteesta.
2. Teollisuudessa tilauskanta on edelleen huolestuttavan alhainen, mikä heijastaa sekä heikkoa kysyntää että epävarmuutta tulevaisuuden näkymistä.
Yritykset eivät ole saaneet uutta vauhtia, ja monet joutuvat sopeuttamaan tuotantoaan hidastamalla toimintaa tai vähentämällä kapasiteettia. Lisäksi varastot ovat täynnä, mikä viittaa siihen, että tuotteita ei saada liikkeelle odotetulla tavalla. Tämän seurauksena investointihalukkuus on matala, sillä yritykset eivät näe tarvetta laajentaa tuotantokapasiteettiaan ennen kuin varastot tyhjenevät ja kysyntä alkaa elpyä. Tämä hidastaa teollisuuden toimintaa ja rajoittaa uusien työpaikkojen syntymistä sekä talouden kokonaiskasvua. Teollisuudella onkin merkittävä rooli talouden kehityksessä, ja tämän sektorin hidas elpyminen vaikuttaa negatiivisesti laajempiin taloudellisiin indikaattoreihin, kuten työllisyyteen ja investointeihin.
3. Rakennussektorin tilanne on erityisen huolestuttava.
Rakennusalan ostopäällikköindeksi osoittaa jatkuvaa supistumista, mikä kertoo siitä, että rakentaminen vähenee ja uusien projektien määrä laskee. Vaikka kiinteistömarkkinoilla on nähtävissä elpymisen merkkejä, tämä ei välittömästi heijastu rakentamisen aktiviteettiin. Usein kestää useita kvartaaleja ennen kuin kiinteistömarkkinoiden noususuhdanne näkyy varsinaisessa rakentamisessa. Tämä viive johtuu muun muassa pitkäaikaisista investointipäätöksistä ja pitkistä suunnitteluajoista.
4. Inflaatio on laskussa, ja sen odotetaan asettuvan noin 2 %:iin vuoden 2025 aikana.
Tämä tavoitetaso vastaa Euroopan keskuspankin hintavakauden tavoitetta, mikä voi auttaa palauttamaan taloudellista vakautta ja parantamaan kuluttajien luottamusta. Kuitenkin merkittäviä riskejä jää edelleen, erityisesti energian hinnan nousu, joka voi johtua erityisesti kansainvälisistä geopoliittisista jännitteistä, kuten Lähi-idän konflikteista. Tämä lisää epävarmuutta, koska energian hinnat vaikuttavat suoraan sekä tuotantokustannuksiin että kotitalouksien menoihin. Tällaiset ulkoiset tekijät voivat myös pakottaa Euroopan keskuspankin harkitsemaan uusia toimenpiteitä hintojen hallitsemiseksi, mikä usein johtaa muutoksiin ohjauskoroissa ja talouspolitiikassa yleensä.
5. Euroopan keskuspankin (EKP) odotetaan reagoivan talouden heikkouteen leikkaamalla korkoja jokaisessa kokouksessa ensi vuonna.
Aiemmat arviot ennustivat maltillisempaa korkojen alentamista, mutta nykyinen taloustilanne on johtanut arvioiden muuttumiseen. Talouskasvun hidastuminen ja kuluttajakysynnän heikkous ovat painostaneet keskuspankkia ryhtymään entistä aggressiivisempiin toimiin elvyttääkseen taloutta. Korkojen jatkuvat leikkaukset voivat helpottaa lainanottoa ja edistää investointeja, mutta samalla EKP joutuu tasapainottelemaan inflaation hallinnan ja kasvun elvyttämisen välillä.
Kokonaisuutena Eurooppaa leimaa samat ongelmat kuin nollakorkoaikana: ikääntyvä väestö ja kehittämisen keskittyminen lähinnä sääntelyn lisäämiseen eivät ole omiaan kasvattamaan tuottavuutta, joka lopulta on ainoa kestävä talouskasvun lähde. Fundamentit eivät siis ole muuttuneet mihinkään ja toive talouskasvun tuomasta pelastuksesta tuntuu lähinnä tyhjiltä vaalilupauksilta.